keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Hullua

Kun sitä on ollut vuosia tottuneena yhteen ja samaan on se pieni valtava kulttuuri shokki siirtyä johonkin "uuteen ja tuntemattomaan".

Miehen kanssa ero oli iso paikka ja vaati hetken kerätä itsensä kasaan, mutta suurena järkytyksenä tuli tämän hetkinen tunne tila. 
Siis en koskaan voinut kuvitella kokevani tätä, tällä volyymilla ja näin pian. Uskomatonta.

Mutta eikö se ole että yhden oven sulkeutuessa avautuu ikkuna?
Niin todellakin kävi ja sen ikkunan veto on jotain aivan järkyttävää.

Olen ihastunut.

Kovemman kerran ja näin pitkän parisuhteen jälkeen se läsähtää päin kasvoja kuin tiiliseinä. 
Yritän rauhoitella itseäni, ilman tulosta. Haluan mennä äkkiä nukkumaan jotta näen hänet nopeammin, mutta toisaalta en pysty olla aloillaan.

Uskomatonta, minä, ihastunut, nyt jo?

Tämä on kyllä mahtava tunne, en sitä väitä vastaan, mutta tuntuu silti niin väärältä entistä miestä kohtaan. Miltä hänestä mahtaa tuntua?

 

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Smile, at last.

At last, elämä alkaa näyttää parempaa puoliskoaan myös tänne suuntaan! 
Muutto suoritettu, eikä edes tullut montaa mustelmaa, kiitos niille jotka kerkesi uhraamaan omaa aikaansa auttamiseen. Siitä oli apua ja paljon! Nyt yli viikon jälkeen tavarat alkaa löytää oman paikkansa ja elämä helpottunut suunnattomasti, vaikka aina niitä uusia murheita tulee elämään mutta ei ne heti vaikuta niin isoilta kun aikasimmista päästy eroon ;)

Tänään on päivä jolloin tuntuu, että ehkä mä olen vielä jotain hienoo. Joku voisi ehkä olla kiitollinen että tälläinenkin ihminen on maanpäällä. 

Itsetunto alkaa kasvaa kohisten kun pääsee taas hengähtää ja laukoo itselleen niitä positiivisia asioita. Ei siitä haittaakaan ole että niitä tulee myös muualta ;)

Nyt se elämä alkaa, vaikkakaan ei ihan niinkuin olin kuvitellut muttei tämäkään yhtään huono ole! Päinvastain :)

-Salla

keskiviikko 27. elokuuta 2014

THE PAUSE

Olen jo hetken aikaa vältellyt blogia kuin ruttoa.
Välillä käy mielessä, että voisin käydä vilkaisemassa ja kirjoittamassa pari juttua mutta pakokauhu iskee ja suljen ajatuksen pois mielestä. 

Tänään tein rohkean teon ja avasin viimein blogini. Samalla mietin miten minä kertoisin kaiken mitä on pienen ajan sisällä tapahtunut?
Koska varmasti kaikki arvaa, että jotain on varmasti tapahtunut kun tämä hauska harrastus on jäänyt näin pitkäksi ajaksi tauolle. 


Niin monta asiaa on ollut tekeillä samaan aikaan ja ainahan ne vie veronsa. Joskus vähän enemmän kuin on ajatellut.
Se, että johtuuko tämä kaikki minusta vai kenestä niin en osaa vastata. 
Ensi reaktio on kuitenkin aina etsiä syitä itsestään, syyttää itseään. 

Oma vika, mutta onko se?

En tiedä, mutta ratkaisuja on vain yksi.
Päästä hetkeksi tilanteesta irti ja ottaa taas oma elämä niihin omiin pikku kätösiin ja tarkastella tilannetta etäältä. Ehkä se muuttuu? Ehkä se ongelma ei olekkaan niin iso kun sitä hetken katsoo kauempana?


Sitä ei tiedä, ennenkuin kokeilee.
Olen jo hetken tässä etsinyt itselleni asuntoa. Viime viikon perjantaina kävin yhtä ehdokasta katsomassa, mutta vaikka se oli kuinka upea jouduin kieltäytymään koska Ompun hoitojärjestelyt pitäisi muuttaa, eikä olisi mahdollista kuin minun viedä ja hakea. 

Siksi siis soitin maanantaina että, valitettavasti en sitä voi vastaan ottaa. Mutta sain kuitenkin tietoa eräästä asunnosta täältä mouhijärveltä joka olisi vapautumassa. Siihen siis kärkyn ja näillä näkymin muutto olisi 1.10.
Asunnon pientä pintaremonttia voisin mennä tekemään jo aikasemmin. Saa ajatuksia muualle ja pääsee laittamaan ajatuksia järjestykseen.

Isoja ongelmia tämä synnyttää se on varma. Ikinä ei helpolla pääse, mutta mahdollisimman sovussa tästä lähdetään tilannetta katsastamaan.

Isoin kriisi tästä syntyy itselle, kun en saanutkaan sitä idylliä että meidän perhe on aina yhdessä eikä yksi niitä suosituista ero perheistä, jossa lapset ei tiedä kummassa kodissa on kivemmat lelut.

Miten ihmiset selviää, kun tilanne on tuskainen kotona, mutta tuntuu liian vaikealta lähteä? Nyt on tehty täysi hyppy tuntemattomaan ja ei auta muu kuin toivoa että täältä vielä noustaa ja oma elämä parantuu kun saa asioita kohdalleen.
Yhteyshuoltajuus säilyy ja yritys olisi saada viikko/viikko järjestelmä toimimaan tietyllä jousto varalla totta kai.

Onko sielunsiskoja tästä tilanteesta?


Samaan syssyyn lisätään paljon töitä, esimies koulutus, vaate myynti ja muutama kurssi luontoinen koulutus. En sitten stressin aihetta saanut lisättyä yhtään enempää juuri tähän hetkeen? En ilmeisesti :D

Mutta onneksi tämä vaate myynti on jotain sellasta mistä tykkään, vie ajatukset muualle ja kaikki turhautuminen saa panostamaan tähän projektiin entistä enemmän. Minähän p*rkele onnistun tässä ja nyt!



torstai 10. heinäkuuta 2014

Pari valittua sanaa

Tänään on päivä jolloin mikään ei onnistu.
Kaikki tuntuu paskalta, eikä jaksa kiinnostaa.

Tämä on se tunne kun voisi juoda kaljaa auringon
nousuun, polttaa tupakkaa ja olla paheellinen.
Koska vaan vituttaa kaikki.

Se ei kuitenkaan auta, vaikka se kuulostaakin niin hyvältä.

No mikä sitten vituttaa?

Kävin kalliilla hammaslääkäri käynnillä ja paikka ei taida olla kunnolla paikallaan kun yrittää pureskella tulee paineen tunne paikattuun hampaaseen ja mulla koko aika tunne että joku ruoka kökkö olisi suussa siinä kohtaa mistä aikoinaan poistettiin viisuri.

Sain tänään uuden läppärin kun vanha hajosi. No virusturvasta yms huolimatta ponnahtelee pieniä laihdutus ja kasvonkohotus mainoksia. Eikä siinä vielä kaikki, osa on ihan kuvallisia ja yököttäviä.

Tää saamarin huusholli ei pysy siistinä ei sitten hetkeäkään ja ihan hetken jos koittaa tehä jotain "omaa" kuulee kuinka jotain menee rikki. Kyllä, meidän Oliver osaa olla näemmä vähän ilkeempi tapaus kuin moni muu. Meillä ei tule kysymykseenkään että voisi olla nätisti sitten kotona tai julkisella paikalla. Koskaan. Arg!

Ajatukset tulevasta sekasorrosta mikä aika epäilemättä on tulossa stressaa. Kaikki menee uusiksi. Rahaa kuluu ja kaurapuuroa syödään.

Silmäleikkauksen esitutkimuksessa selvisi että silmissä on sumentumaa/epämuodostumaa/sairaus joten toki mulle voi tehdä sen mahdollisimman kalliin leikkauksen vaan.

Meidän kämpän sisälämpötila huitelee jo taivaissa joten ollaan jouduttu muuttaa alakertaan jossa vähän viilempä. Tosin mä en tiedä mitään kamalampaa kuin tuo sohva.

Kaiken kukkuraksi tämä stressi tuonnut muutaman  liikaa kiloja takaisin. Perkele.

Arg! Kiitos ja anteeks avautuminen

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Esittelyssä Kiviniitty

Jo hetken aikaa postaus Kiviniityn kotieläintarhasta on odottanut oikeaa hetkeä sen kirjoittamiseen ja vihdoinkin se tuli!
Kiitos autoni jonka jouduin viemään 8:00 jakopäähihnan vaihtoon ja nyt odottelen töissä että saan autoni takaisin ennen töitten alkua (14:00) jotta sitä joskus illalla pääsisi kotiokin :)

Mutta pidemmittä puheitta, saanen esitellä ; Mouhijärven helmen, Kiviniityn!


Ehdimme asua lähes vuoden Mouhijärvellä täysin tietämättöminä tälläisestä paikasta. Kun siitä sain kuulla vihiä kahvilassa poiketessa niin täytyihän se joskus hyvänä hetkenä käydä testaamassa! Ensimmäinen käynti oli siis noin vuosi takaperin, kun Oliver oli vielä pieni ja tietämätön kaikesta hauskasta.
No, yksi ihana sunnuntai päivä meillä oli aikaa sinne lähteä nyt kun Oliver jo menee päätä huimaavaa vauhtia! Onneksi Kiviniityssä on niin paljon tekemistä, että tälläinen pieni taapero jaksaa mennä ja tulla. Ilman kiukkukohtauksia (Lukuunottamatta tietenkin pois lähtöä)






 Eläimiä oli sitten joka lähtöön ja Oliver oli innoissaan! Ei millään meinannut pysyä äiti&isi perässä kun piti juosta joka paikkaan ja muutama kauhun askelia tuli juostua kun Oliver tuikkasee sormiaan aidan sisään.







 Kiviniityssä on todella laajan eläinkatraan lisäksi myös huikean isot leikkialueet, jossa on niin perus keinut ja liukumäet niin myös pomppulinna, trampoliineja, sähkömönkijöitä, polkuautoja isoille sekä pienille lapsille!













Myös isompaa mönkijää täyty mennä kokeilemaan, vaikka se ei ollutkaan asiakaskäyttöön ;)



Suosittelen lämpimästi kaikkia käymään! On aivan ihana paikka viettää rattosta päivää, katsellen eläimiä ja leikkien. Kiviniityssä on myös monta Grillikatosta joten jokainen varmasti pääsee/mahtuu grillaamaan pari eväsmakkaraa. 
Siellä on myös kahvila, mistä voi evästä ostaa jos ei muistanut mukaansa ottaa, mutta totuttuun tapaan on aika hinnakas. :)

Oletko sinä käynyt täällä? Mitä tykkäsit?

Kiviniityn KOTISIVUT & FACEBOOK

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Paluu juhannukseen

Juhannus meni ohi kuin ohjus, kivaa oli vaikka vettä hieman tulikin. Meillä ei nähty kuitenkaan rakeita, onneksi, sillä mun talviturkin heittämisestä ei olisi muuten tullut mitään. Kylmä oli kuin mikä, mutta minä pulahdin suoraan ihanasta kotasaunasta järveen.
Shokki tilan mennessä ohi palasin saunaan ja korkkasin kaljan.

Never again.


Mutta tässä juhannus kuvina ! <3
Kotasauna :)


Kotasauna sisältä
Täällä yövyttiin mökki nr. 1

Rannalla grillailtiin. Mulla oli kieltämättä vaikeuksia saada tuli pysymään tuulessa :D

Kellä nyt ei tekisi mieli mennä uimaan? ;)


Rantasauna

Ranta saunaa sisältä! :) On kyllä upeen näköistä!
Mökki nr 2 ! :)




Hyvää kesää kaikille!

Sukuturinaa

Tiedetkö sen tunteen kun lenkkeilet rauhallisella mettä polulla, kuunnellen hyvää musiikkia vaikka huolen häivää?
Sitten se yhtäkkiä ilmestyy eteesi ja kamppaa sinut nurin keskelle käpyjä täynnä olevaa polkua. Sitä kivun määrää! Kun viimeinkin pääset tuskiltasi katsomaan mikä sen aiheutti, näet sen. Juurakko.

Kaikkien iloksi, meillä on nyt sukujuhlat! Satoja Juurakkolaisia kohtaa toisenta, eikä kukaan ulkopuolinen säästy kaatumiselta. Me ollaan kaikkialla, voimme olla pieniä, mutta jos olemme vähänkin koholla maasta saamme aikaan isoa vahinkoa, isolla persoonalla of course.

Se mihin tämä juttu koittaa johtaa juuriaan on se, etten tiedä yhtään mitä laitan päälle!
Aiheena on festarit joten jotain rentoa juhlavaa. Mutta mitä?

Shoppailin hieman lindexissa ja kouraan tarttui nämä pari mekko vaihtoehtoa, mitä mieltä? Onko Sinulla joku mahtava asu kaapissasi jonka alkuperän tahtoisit jakaa kanssasi? ;) 

KOMMENTOI! ;)